MITÄ ON DRIFTING?

Drifting on näyttävä moottoriurheilulaji, joka on lähtöisin Japanista ja on sitä kautta levinnyt räjähdysmäisesti ympäri maapalloa. Kiitos jatkuvan median tiedottamisen ja muunmuassa elokuvan ”Fast and the Furious, Tokyo Drift” ansiosta, drifting on tullut erittäin tunnetuksi tavalliselle kuluttajalle, myös Suomessa. Ilmiö on tulossa johtavaksi voimaksi autoteollisuuden tuotteiden myynnissä ja kehitykselle ei näy loppua. Suomalaiset ovat aina olleet rallikansaa ja nyt uusi ihastuksen kohde on asfaltilla luisussa ajaminen. Kuka voisi vastustaa kahta autoa, jotka liukuvat kylki kylkeä vasten yli 150 kilometrin tuntivauhdilla, moottorien huutaessa kilpaa samalla kun renkaat tuottavat älyttömän savushown autojen edetessä läpi mutkayhdistelmän?
Lähes poikkeuksetta perinteisissä moottoriurheilulajeissa nopeus lähdöstä maaliin ratkaisee voittajan. Drifting tekee tässä selkeän eron muihin lajeihin, sekuntikellot jäävät nurkkaan kun tämän uuden extreme-lajin kilpailijat päästetään radalle. Kyse on tyylistä ja äärimmilleen viedystä autonkäsittelytaidosta. Driftingin perusajatus on suorittaa takavetoisella autolla ennaltamäärätty asvaltoidun moottoriradan mutkayhdistelmä mahdollisimman suuressa luistokulmassa ilman, että luisto katkeaa kertaakaan suorituksen aikana. Tämän suorituksen arvostelee kilpailun tuomaristo, kriteereinään luistokulma, nopeus sekä määrätyn ajolinjan noudattaminen.

DRIFTINGIN PERUSOLEMUS MOOTTORIURHEILULAJINA:

Drifting on tuomarilaji kuten esimerkiksi mäkihyppy. Faktuaalisen tiedon ohella tuomariston näkemys ajosuorituksesta ratkaisee kuljettajien paremmuuden. Tuomareita on kolme:
Nopeustuomari tarkkailee auton nopeutta ja kuljettajan kaasun käyttöä arvosteltavalla alueella. Tutkalla mitattu nopeus kohdasta, jossa auton on oltava sivuluisussa, määrittää kertoimen nopeuspisteille. Nopeudesta saa maksimissaan 30 pistettä.
Ajolinjatuomari tarkkailee sitä, miten tarkasti kuljettaja kykenee ohjaamaan sivuluistossa etenevän auton määrättyihin kiintopisteisiin radan varressa. Näissä määrätyissä pisteissä, clipping pointeissa, on täydellistä suoritusta varten leikattava merkkikartiosta maksimissaan puolen metrin etäisyydeltä. Ajolinjasta saa myös maksimissaan 30 pistettä.
Kulmatuomari tarkkailee sitä, kuinka jyrkässä luisukulmassa kuljettaja kykenee suoriutumaan määrätystä reitistä. Suoristumiset, oikaisut ja muut virheet johtavat pistevähennyksiin. Kulmapisteitäkin on jaossa maksimissaan 30. Näiden lisäksi tuomarit neuvottelevat yhteistuumin show-pistemäärän, joka on maksimissaan 10. Tämä käsittää ajon yleistä aggressiivisuutta ja näyttävyyttä, korostaen kuljettajan taitoa hallita ajoaan. Näin suorituksen maksimipistemäärä on 100.
Näiden pisteiden perusteella valitaan lajitteluissa osallistujista 16 parasta osallistumaan pudotuskaavioon. Pudotusajoissa kaksi kuljettajaa ajaa radan läpi peräkkäin pyrkien suorittamaan radan vastustajaa paremmin ja samalla painostaen kilpakumppania virheeseen. Molemmin päin suoritetuista pariajoista voittaja siirtyy seuraavalle pudotuskaavion tasolle. Kilpailun voittajan pitää siis kyetä voittamaan kaikki vastaan asettuvat kuljettajat ja sopeutumaan ajoon erilaisia autoja ja kilpailijoita vastaan. Pariajo on lajin suola ja saa niin yleisön kuin kuljettajatkin innostumaan joka kerta.

KILPAILUN KULKU

OHJAAJAKOKOUKSET
Jokainen kilpailija on velvollinen osallistumaan kaikkiin päivän aikana järjestettäviin ohjaajakokouksiin. Ohjaajakokoukset pidetään ennen ensimmäistä harjoitusajoa sekä ennen tandem-pariajona suoritettavaa finaalivaihetta. Tuomaristo voi harkintansa mukaan kutsua ajajakokouksen koolle myös ennen lajitteluajon alkamista, tai missä tahansa muussa vaiheessa kilpailuviikonloppua. Ohjaajakokouksista ilmoitetaan kilpailun ilmoitustaululla sekä mahdollisesti kuulutuksissa. Mikäli kilpailuun osallistuu ulkomaalaisia kilpailijoita, pidetään ohjaajakokous myös englannin kielellä.
HARJOITUKSET
Kilpailijoille annetaan viikonlopun aikana mahdollisuus vapaaseen harjoitteluun. Tuomariston viimeisimmän päätöksen mukainen vaadittu ajolinja on merkittynä näkyvillä merkinnöillä clipping- pisteiden ja -alueiden muodossa jokaisessa harjoitussessiossa. Drifting-harjoittelua on ennen lajitteluajoa, kuitenkin saman päivän aikana, järjestettävä vähintään yksi tunti, josta vähintään 20 minuuttia on varattu pelkästään FPDA:n pro-kuljettajille. Kuljettajien sisääntulonopeuksia tarkkaillaan harjoitusten aikana. Tietoa käytetään referenssinä lajitteluajojen arvostelussa.
LAJITTELUAJO
Lajitteluajot määräävät kuljettajien paremmuusjärjestyksen finaalivaiheen pudotuskaaviossa. Lajittelun ajosuoritukset suoritetaan yksi auto kerrallaan siten, että jokainen osallistuja saa yhden harjoitusajon sekä kaksi arvosteltavaa suoritusta, joista paremman pistemäärä jää voimaan. Tasapistetilanteissa sijoitukset määräytyvät nopeamman entryn, eli tutkalla mitatun ensimmäiseen mutkaan sisääntulonopeuden hyväksi. Niidenkin mennessä tasan tarkastellaan huonomman lajitteluajon pisteitä ja nopeuksia. 16 korkeimman pistemäärän saanutta kuljettajaa nousevat finaalivaiheeseen.
PARIAJO-FINAALIT

Finaalivaiheessa lajittelun 16 parasta muodostavat pudotuskaavion seuraavalla tavalla: Pariajossa kaksi kaaviossa vastakkain asettuvaa kilpailijaa suorittavat radan kahteen kertaan niin, että vuorollaan kumpikin toimii johtavana sekä seuraavana autona. Korkeammat pisteet näistä kahdesta ajosta saanut kuljettaja siirtyy kaaviossa seuraavalle tasolle, jossa hän kohtaa toisen parin voittajan. Tasapistetilanteissa tuomarit määräävät uusinta-ajon. Tällä tavalla kilpailun voittajan tulee edetä finaalivaiheeseen kukistamalla vastustajansa ensin Top16-, sitten Top8- tasolla ja semifinaalissa kohdaten lopulta finaalissa kaavion toisen puolen parhaan kuljettajan. Semifinaalivaiheen putoajat kohtaavat toisensa pronssifinaalissa. Sijat viidestä kahdeksaan määräytyvät Top8-tasolla pudonneiden kesken niin, että heistä lajittelussa korkeimmalle sijoittunut saa sijan viisi, ja heikoiten sijoittunut sijan kahdeksan. Sijat yhdeksästä kuuteentoista määräytyvät vastaavasti siten, että Top16-tasolla pudonneista kuljettajista lajittelun paras saa sijan yhdeksän, ja heikoin sijan kuusitoista. Sijoitukset seitsemästätoista eteenpäin määräytyvät suoraan lajittelun sijoitusten perusteella.

LÄHDE: FPDA